Moottorin kuormitusvirta aiheuttaa käämityksen resistanssissa tehohäviön, joka muuttuu lämmöksi. Lisäksi vaihtosähköllä magnetoiduissa rautaosissa syntyy rautahäviöitä, jotka myös muuttuvat lämmöksi. Osa häviöiden aiheuttamasta lämpöenergiasta varastoituu moottorin massaan, osa siirretään jäähdytyksen avulla ympäristöön. Jäähdytyksen tukkeutuminen aiheuttaa huomattavaa lämpötilan nousua moottorissa. Tämä johtuu yleensä ympäristön epäpuhtauksista sekä huolimattomasti suoritetusta rasvauksesta.

Mikäli moottori joutuu toimimaan pitkiä aikoja liian kuumana, sen elinikä lyhenee jyrkästi. Käämityksen eristysten käyttöikä lyhenee huomattavasti lämpötilan noustessa normaalista käyntilämpötilasta, joka on noin 40°C. Nykyisen tietämyksen mukaan sähkömoottorin kriittinen käyntilämpötila
on 70°C, mikäli lämpötila on jatkuvassa käytössä lähellä tätä, tulisi moottori pestä ja huoltaa.

Moottoreiden eristysvastus muuttuu huomattavasti lämpötilan noustessa. Lämpötilan lasku 10°C kaksinkertaistaa eristysvastusarvon.

Tiesitkö, että sähkömoottorin käyntilämpötilan laskeminen 8°C lisää moottorin käyttöikää kahdella vuodella?

Olemme pesseet n. 6000 sähkömoottoria pääasiassa puunjalostusteollisuudessa, mistä on seurannut seisokkien määrän selvä väheneminen. Lisäksi puhtaita moottoreita on mukavampi huoltaa ja käsitellä.

Työ aloitetaan eristysvastusmittauksella, joka suoritetaan moottorin kytkentäkopassa tai turvakytkimellä. Kytkentäkoppaan tai turvakytkimeen tulevan syöttökaapelin maadoitus- ja vaihejohtimen välillä tehtävä mittaus antaa tiedon moottorin eristevastuksesta, jonka tulisi olla lähes ääretön. Mikäli eristevastus on liian pieni (alle 6 MOhm) saattaa moottorin eristyksessä olla jokin vika ja näin ollen pesua ei aloiteta ennen vian selvittämistä. Eristevastusmittaukset suoritetaan DIN VDE 0701 / DIN VDE 0702 ja VBG 4 -vaatimuksen mukaisiin mittauksiin soveltuvalla mittalaitteella.

Ennen moottorin kastelua irrotetaan tuuletussiipien suojakupu sekä tutkitaan mahdolliset veden sisäänpääsyreitit, jotka tukitaan mahdollisimman tiiviisti. Kun tämä on tehty voidaan pesu aloittaa ruiskuttamalla moottorin ulkokuoreen pesuainetta. Pesuaineena käytetään Sprül Ecoa, joka on tehokas ja luonto-ystävällinen puhdistus ja rasvanpoistoaine.

Kun pesuaineen on annettu vaikuttaa noin 5-10 minuuttia riippuen moottorin likaisuudesta, voidaan irronnut lika huuhdella vedellä. Lämmin vesi ja paine tehostavat aineen vaikutusta. Mikäli lika on jähmettynyt moottorin pintaan, voidaan pesu suorittaa uudelleen ja käyttää apuna erilaisia kaavintyökaluja lian irrottamiseen.

Moottorin ollessa kaikin puolin puhdas suoritetaan sille vielä eristysvastusmittaus, jolla saadaan selville, onko moottorin sisään päässyt tunkeutumaan vettä. Jos vettä jostain syystä on päässyt moottorin sisään, voidaan kastuneet osat käsitellä sähkölaitteiden erikoissuoja-aineella. VM ANTI-FLUID on erikoissuoja-aine, jolla sähkölaitteet saadaan hetkessä kuiviksi ja toimintakuntoisiksi.

Pesun jälkeisen eristysvastusmittauksen tuloksen ollessa ääretön, voidaan moottori ottaa käyttöön normaalisti. Pestyjen moottoreiden tiedot, sekä mahdolliset viat kirjataan ylös ja luovutetaan asiakkaalle.

Hydrauliikkayksikön hinta ja yksikön toiminnan kriittisyys asettavat
luonnollisia reunaehtoja järjestelmän huollon kehittämiselle.
Muutaman tuhannen euron hydraulikomponentin rikkoutuminen ei saisi
pysäyttää esimerkiksi paperikonetta tunniksi, koska tästä seuraavat
kustannukset voivat olla yli kymmenkertaiset hydraulikomponentin
uusimiseen nähden.
Hydrauliikan kunnonvalvontaan tehtävää sijoitusta tulee siis tarkastella
järjestelmän kokonaistoiminnon kannalta.

Epäpuhtaissa olosuhteissa toimivien hydrauliikkayksiköiden
sähkömoottoreiden jäähdytys saattaa joskus tukkeutua ja
aiheuttaa moottoreiden ylikuumenemista.
Vastaavissa olosuhteissa olevat hydrauliikkayksiköt olisi
hyvä pestä tarvittavin välein.

Laitteen pesun tarve määritellään seuraavien tekijöiden perusteella:

Kriittisyys tuotannon kannalta
- tuotannon määrä ja laatu
- tuotannon määrä ja laatu
- häiriöherkkyys

Turvallisuustekijät
- henkilöriskit
- ympäristöriskit

Kunnossapitotekijät
- kunnossapitokustannukset
- huollettavuus ja luoksepäästävyys
- varaosien saatavuus
- ympäristöolosuhteet

Muut tekijät
- vikaantumismekanismi
- vaurion laajuus
- laitteen pyörimisnopeus, käyttöteho ja rahallinen arvo

Pesun suorittaminen
Hydrauliikkayksiköiden pesu suoritetaan lähestulkoon samalla tavalla
kuin sähkömoottoreiden pesu. Ennen yksikön kastelua suoritetaan
eristysvastusmittaukset mahdollisten eristysvikojen vuoksi ja
suojataan veden sisäänpääsyreitit. Kun tämä on tehty niin voidaan
hydrauliikkayksikön pinta kastella pesuaineella.
Pesuaineen vaikutettua 5-10 minuuttia huuhdellaan yksikkö vedellä.
Pesussa syntyvä vesi-öljyseos imetään pumpulla jäteastiaan.

Hydrauliikkayksikön pestävät osat
- sähkömoottorit
- magneettiventtiilit